Skip to content

Artikkelit avainsanalla: elämä

”Äiti, mitä tarkoittaa ruma?”

Istuimme tyttäreni kanssa ruokapöydän äärellä ja juttelimme. Tyttö alkoi luetella minulle asioita, jotka hänen mielestään olivat erityisen kauniita: Aurinko, lumi, puut… Luettelon loppuessa kysyin tytöltä, että jos nuo asiat olivat kauniita, mitkä sitten olivat rumia? Tyttö katsoi minua ihmeissään ja kysyi: ”Äiti, mitä tarkoittaa ruma?” Pääni löi tyhjää, enkä osannut vastata kysymykseen mitään järkevää, joten vein keskustelun takaisin kauneuden pariin. Silti tytön kysymys jäi pyörimään päähäni. Mitä on rumuus? Rumuus…

Lue lisää >>”Äiti, mitä tarkoittaa ruma?”

Joskus täytyy katsoa taaksepäin, että huomaa liikkuneensa eteenpäin

  Yhtenä päivänä siivotessani löysin vanhat päiväkirjani. Istahdin sohvalle ja avasin yhden niistä, nauraakseni omille vanhoille jutuilleni. Mietin, että ehkä voisin lukea myös miehelleni makeimmat kohdat ja voisimme sitten yhdessä nauraa. Ensimmäinen päiväkirja saikin aikaan häpeänsekaiset naurut. Kuinka sitä onkaan voinut 13-vuotiaana olla niin höperö?! Toisaalta se kaikki, mitä 13-vuotias minäni on silloin päiväkirjaansa raapustanut, on silloin kokenut sen kaiken joka solullaan. Mutta onhan se maailma niin erilainen ja naiivi.…

Lue lisää >>Joskus täytyy katsoa taaksepäin, että huomaa liikkuneensa eteenpäin

Puhutaan kuolemasta

Olimme lähdössä kauppaan kun ulos astuttuani huomasin tummalla asfaltilla epämääräisen möykyn. Menin tarkastelemaan möykkyä lähemmin ja huomasin sen olevan kuollut lintu. Lintu oli aika suuri ja sen nokan alla oli lammikko kirkasta verta, joka suorastaan hohti mustalla, märällä asfaltilla. Keittiön ikkunan pinnassa olevan höyhentuppo kertoi tarinan linnun kohtalosta. Poikamme ei tietenkään ymmärtänyt tilanteesta mitään, vaan huudahti kirkkaalla äänellä: ”Littu!” Tyttäremme sen sijaan ihmetteli kovasti liikkumatonta lintua, vaikka veren osasikin yhdistää…

Lue lisää >>Puhutaan kuolemasta

Ajatuksia syksystä

Kävimme tänään lasten kanssa kävelyllä. Luulin ensin, että ulkona olisi kylmä, joten pukeuduin kaiken varalta huppariin. Auringon paistaessa puolet lenkistä selkääni, tajusin ylipukeutuneeni. Eikä asiaa auttanut se, että lapset päättivät tunkea itsensä sylikkäin rattaiden kyytiin. Siinä sitten ylämäkeen rattaita työntäessä kiitin itseäni siitä, että raahasin vesipulloa jatkuvasti mukanani. Kävelylenkki ei onneksi ollut pelkkää hikeä ja tuskaa. Tyttären kanssa innostuimme keskustelemaan puista ja minä hullaannuin mieleni sopukoissa metsän tuoksusta, joka toi…

Lue lisää >>Ajatuksia syksystä

Älä torju itse itseäsi

Istuin baarissa ystäväni kanssa ja kuuntelimme kun muut lauloivat karaokea. Pian ystäväni ehdotti, että minäkin menisin laulamaan. Kieltäydyin kunniasta, vaikka ystäväni kehui lauluääneni maasta taivaisiin ja totesi, että olethan sinä ennenkin laulanut. Kieltäydyin uudelleen, vaikka ystävän puheissa oli perää: Olin laulanut kymmeniä kertoja yleisön edessä. Mieleeni muistui jopa tilanne, missä lauloin luokan edessä täysin ilman säestystä. Nyt kuitenkin ajatus siitä, että laulaisin karaokea, tuntui aivan liian pelottavalta. Mitä oikein pelkäsin?…

Lue lisää >>Älä torju itse itseäsi

But I never learned how not to be

Yksinäisyys on asia, josta on vaikea puhua ja siihen vaikeuteen on monta syytä. Yksi syy, mikä pätee moniin muihinkin negatiivisiin asioihin, on häpeä. Kun pitäisi myöntää olevansa heikko ja haavoittuvainen, joka varsinkin meidän kulttuurissamme on häpeällinen asia. Se, että myönnät olevasi heikko, tuo taas esille uusia ongelmia. Silloin avaudut muille ja olet entistä haavoittuvaisempi, jolloin otat tietoisen riskin siitä, että voi sattua vielä enemmän. Mutta toisaalta, sattuuko oman kuoren alle…

Lue lisää >>But I never learned how not to be

Pohdintaa kielitaidosta

Olen pistänyt merkille, että blogien kulta-aika alkaa lipua hiljalleen ohitse ja uutena trendinä näyttäisi olevan vlogit, videopäiväkirjat. Youtube tuntuu muutenkin olevan nyt se juttu, sillä monet bloggaajat pitävät normaalin bloginsa rinnalla omaa Youtube-kanavaa. Päädyin sattumalta juttusille äidinkielen opettajan kanssa, joka kertoi työskentelevänsä ammattikoulussa. Puhuttiin siinä sitten yleisesti kielitaidosta ja todettiin, että esimerkiksi luetun ymmärtäminen ja yleinen kirjoittamistaito ovat rapistumassa hälyttävää vauhtia. Esimerkiksi CV:n kirjoittaminen tuntuu todella suurelta haasteelta monille nuorille ja…

Lue lisää >>Pohdintaa kielitaidosta

Arjen pyörteissä

On aivan liian kauan siitä kun viimeksi olen kirjoittanut blogia. Olen hukkunut arjen pyörtäisiin niin totaallisesti, että blogi on väistämättä jäänyt taka-alalle, vaikka en olisi halunnut sitä sinne jättää. Olen kuitenkin vain ihminen, enkä kykene luomaan itselleni tyhjästä lisää tunteja vuorokauteen, vaikka niitä kipeästi tarvitsisinkin. Ajattelin nyt kuitenkin valottaa hieman arkeani ja näyttää teille, millaisesta pyörremyrskystä on kyse. Heräämme koko perhe aamulla kuudelta. Mies vaihtaa lapsille vaatteet ja he lähtevät…

Lue lisää >>Arjen pyörteissä

Venevertaus

Olet veneessä ja soudat eteenpäin. Veneessä on sinun lisäksi perheesi ja muutama tyhjä paikka. Rahtiakin olet ehtinyt haalia mukaasi. Pian näet vedessä ystäväsi ja päätät nostaa hänet veneeseen. Jatkat matkaasi ja kohtaat toisenkin ystävän. Nostat hänetkin kyytiin ja nyt veneesi on täynnä. Kuitenkin ystäviä löytyy vielä lisää. Nostatko lisää ystäviä kyytiin silläkin uhalla, että vene uppoaa? Vaihdatko jonkun veneessä olevista ystävistä vedessä olevaan ystävään vai jatkatko vain kylmästi matkaa ja…

Lue lisää >>Venevertaus

Syksyn juhlaa

Syksy on tullut. Metsä ympärillämme on muuttanut väriään ja kellertävät lehdet löytäneet tiensä hiekkaisen tien pintaan. Pimeät illat saavat kynttilät syttymään ja käpertymään sohvannurkkaan teekupin kanssa. Syksy on tunnelmallista aikaa, mutta yhtä lailla myös väsyttävää ja puuduttavaa. Loma on lusittu ja työ täyttää arjen. Pimeys unettaa ja tuntuu, että yöunia pitäisi pidentää entisestään jotta energiaa riittäisi läpi päivän. Jos ajatellaan kevättä vuodenaikana, se on täynnä iloa ja odotusta. Valo lisääntyy,…

Lue lisää >>Syksyn juhlaa